Jarno
Alastalo

Tositarinoita kirjahyllyyn

Jarno Alastalon teokset käsittelevät yhteiskunnan ilmiöitä tekoälyn, sosiaalisen median, erikoisten ihmiskohtaloiden ja internetin varjopuolien kautta.

Musta laatikko

2026

Oudot tyypit

2020

Pimeä netti

2017

Sometarinoita Suomesta

2015

Kirjat myynnissä myös suoraan minulta – laita viestiä jarno@csy.fi

Puhujana

Esityksessä on hetki, jolloin koko sali katsoo kuvaa ja yrittää päättää, onko siinä chihuahua vai muffinssi. Ihminen tunnistaa koiran heti. Tekoäly ei aina tunnista. Silti annamme samanlaisten järjestelmien päättää, mitä näemme, kenen kasvot ovat kauniit ja mikä ajatus saa jatkua.

Jarnon esitykset ovat visuaalisia ja pelimäisiä, ja ne rakentuvat tarinoista. Niissä on tutkimusta ja oikeita ihmisiä, ja joskus valkokankaalla puhuu Jarno, joka ei ole Jarno. Hän on puhunut Suomen suurimpien yritysten henkilöstölle, ministeriöille, lukiolaisille ja Mikkelin vankilassa.

Kuulijoina Suomen suurimmat yritykset · kirjastot ja kirjamessut · yläkoulut ja lukiot · ammattikorkeakoulut ja opistot · järjestöt · vankila · kansainväliset keynotet englanniksi

• Älyttömiä tekoja vai tekoälyä?

  Tekoäly ei ole taikuutta – mutta se saa meidät uskomaan siihen. Esityksessä paljastetaan, mitä tekoäly todella on, mitä se ei ole – ja miksi se silti onnistuu ohjaamaan tunteitamme, ajatuksiamme ja päätöksiämme.

• Algoritmien musta laatikko

  Mitä tapahtuu, kun päätöksiä tekevät järjestelmät, joiden logiikkaa emme näe emmekä ymmärrä? Tämä teema pohjautuu Musta laatikko -kirjaan (2026) ja vie kuulijat syvälle algoritmien näkymättömiin mekanismeihin: miten ne muokkaavat arkea, kulttuuria ja yhteiskuntaa – ja kuka niistä hyötyy.

• Tekoäly ja identiteetti

  Kun kone toimii peilinä, se ei heijasta takaisin totuutta vaan valikoituja, vinoutuneita versioita meistä. Mitä tämä tarkoittaa identiteetin rakentumiselle, yhteiskunnalliselle keskustelulle ja käsityksellemme todellisuudesta?

• Nuoret ja tekoäly

  Nuorten maailma on ensimmäinen, jossa tekoäly on arkea syntymästä lähtien. Algoritmit suosittelevat sisältöjä, ehdottavat sanoja ja vaikuttavat siihen, kuka näkyy kenelle. Käytännön esimerkkien ja nuorten omien kokemusten kautta puretaan myyttejä ja pohditaan, millaista lukutaitoa tekoälyajan nuori tarvitsee.

• Digitaaliset oligarkit ja vallan keskittyminen

  Muutaman teknologiayrityksen käsissä oleva valta määrittää, mitä näemme ja tunnemme. Miten tämä muuttaa demokratiaa, arvoja ja tulevaisuutta? Entä mitä vaihtoehtoja meillä on rakentaa toisenlaista digitaalista kulttuuria?

• Tekoäly, etiikka ja inhimillisyys

  Koneet tekevät virheitä, mutta eivät ymmärrä niitä. Ne ruokkivat meitä kognitiivisella sokerilla ja oppivat heikkoutemme ennen kuin tunnistamme ne itse. Millaisia eettisiä kysymyksiä tämä herättää kasvatuksessa, päätöksenteossa ja jokapäiväisessä elämässä?

• Digitaaliset identiteetit, yksinäisyys ja yhteisöt

  Miten verkossa luodut identiteetit kohtaavat todellisen elämän? Miksi some ei poista yksinäisyyttä – ja miten digiyhteisöt voisivat tukea meitä autenttisesti?

• Digitalisaatio, ilmasto ja arki

  Verkossa on valtaa, mutta myös kulutus- ja ympäristökysymyksiä. Miten media- ja nuorisotyössä voi huomioida digitalisaation ympäristövaikutukset arkitasolla?

Nuorten parissa toimivat

Erikoisuuteni on puhua kasvattajille, nuorisotyöntekijöille ja opettajille siitä, miten tekoäly ja algoritmit muokkaavat nuorten arkea, identiteettiä ja toimijuutta. Esityksissäni yhdistyvät tutkimus, nuorten omat näkemykset ja käytännön esimerkit, jotka antavat välineitä ymmärtää koneiden logiikkaa sekä tukea nuorten kriittistä ajattelua tekoälyaikana.

Olen tehnyt lähes kymmenen vuoden ajan yhteistyötä muun muassa digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verken sekä useiden muiden organisaatioiden kanssa ulkoisena asiantuntijana ja tuottajana erilaisissa projekteissa, koulutuksissa ja sisällöntuotannoissa. Tämä kokemus on vahvistanut näkökulmaani siitä, miten tekoäly ja digitaalinen kulttuuri vaikuttavat nuorten maailmaan – ja miten ammattilaiset voivat vastata muutokseen.

Mediamainintoja

• MTV3 – Viiden jälkeen

  Mihin hyvään tekoäly sopii

  Olemme astuneet tekoälyttömyyden aikaan. Kysymys on: onko se negatiivista tekoälyttömyyttä, jossa luovutamme ajattelumme koneille, vai positiivista, jossa tekoäly antaa meille enemmän aikaa ihmisen kohtaamiseen?

  
• Kaleva

  Kotimainen tietokirja kertoo, mitä tapahtuu, kun ihminen ulkoistaa ajattelunsa tekoälylle

  Teoksen suurin vahvuus on sen yleistajuisessa ja käytännönläheisessä lähestymistavassa. Termien merkityksiä avataan ymmärrettävästi. Tekoälyyn liittyvät mahdollisuudet ja uhat on tuotu esiin arkisissa yhteyksissään, ilman kovin korkealentoisia skenaarioita.

• Kirkko ja kaupunki

  Maailma kännykässä – Jarno Alastalo tuntee verkon valot ja varjot

  Jarno Alastalolla on pitkä kokemus digimaailmasta. Hän haluaa olla hyvien asioiden lähettiläs ja välittää eteenpäin verkon käytön positiivista puolta.

  
• Matti ja Liisa, Lapinlahden paikallislehti

  Some on monen nuoren ainoa turvapaikka

  Verkkoyhteisöasiantuntija Jarno Alastalo ei olisi huolissaan nuorten somenkäytöstä. Netinkäytössä kannattaa kuitenkin pitää kriittisyys mukana – aikuistenkin.

• Yle Radio Suomi

  Miten elää välittämättä siitä, mitä muut ajattelevat minusta?

  Markus Turusen juttukaverina kirjailija, sosiaalinen introvertti, digitaalisten yhteisöjen ja kissavideoiden asiantuntija Jarno Alastalo.

• MTV Uutiset

  Vastaamon potilastietoja on julkaistu internetin salatussa Tor-verkossa

  Jarno kertoi tor-verkosta ja pimeän netin valoisista ja mustista puolista MTV:n Kymmenen uutisissa.

• Iisalmen Sanomat

  Kännykkäriippuvuus on usein ihmisikävää. Ihmisellä on digiaikanakin tarve kuulua ryhmään.

  “Ihmisen supervoiman eli empatiakyvyn merkitys tulee korostumaan. Toisin kuin aidot ihmiset, robotit eivät ainakaan vielä osaa asettua toisen saappaisiin.”

• Helsingin Sanomat

  Tunteet täytyy saada purkaa, tietää verkkokeskustelun pioneeri Jarno Alastalo

  “Nyt hän kehittää uutta palvelua, jossa introvertitkin uskaltavat avautua. Yhteisöllinen Heimo-palvelu on suosittu Japanissa ja Suomessa, jossa häpeä ja puhumattomuus on yleistä.”

• Yle

  Ylen aamu-tv: Verkon pimeä puoli

  Mitä tapahtuu netin pimeällä puolella? Dark webissä ja Tor-verkossa on muutakin kuin rikollisuutta, kertovat pimeästä verkosta kirjoittanut Jarno Alastalo ja verkkorikoksista kirjan kirjoittanut Ari Haasio.

• Yle Radio Suomi

  Juuso Pekkinen: Salaisuus verkossa

  Tällä hetkellä Alastalo vetää Heimo-yhteisöpalvelua joka pyrkii parantamaan mielenterveyttä. Alastalo on myös kirjailija jonka uusin teos käsittelee sitä mikä verkossa tapahtuu salassa. ”Pimeä netti” antaa äänen mm. hakkereille, laittomien aineiden kauppiaille ja ostajille sekä heille jotka eivät voi kohdata toisiaan ”kirkkaassa päivänvalossa”. Juuso Pekkinen keskustelee Jarno Alastalon kanssa kirjasta, eräästä oikeusjutusta sekä siitä mikä tekee verkkoyhteisön.

• Pauli Juusela / Kirkko ja kaupunki

  Pimeä netti suojaa rikollisia, mutta antaa myös väyliä vapauteen

  “Jarno Alastalon Pimeä netti kertoo ihmisten tarinoita netin pimeyden suojista. Osa niistä liittyy pimeään nettiin, osa on outoja, osa tuo valoa pimeyteen.”

• Radio Rock

  Jarno ja Oudot tyypit Korporaation aamussa

  Haastattelussa Jarno Alastalon kanssa keskusteltiin ihmetellyistä ihmisistä, joista hän on kirjoittanut kirjan Oudot tyypit.